Vanha rakkauteni YUP on palannut kummittelemaan päähäni, tänään erityisen aktiivisesti on synapseissa naksunut Paha Vaatturi. Muuten en panisi pahakseni, mutta vaatturiherra on myös fyysisesti läsnä ja hakkailee pienellä vasarallaan pieniä reikiä pieniin päihin. Okkipitaalilohkossa moukaroi.

Mutta kai se siitä. Kivempi olisi tosin, jos ei itse joutuisi rapsuttelemaan omaa olkapäätä ja vakuutella keskenänsä, että ei se pää siitä räjähdä ja että kaikki on ihan hyvin, vaan sen tekisi joku muu. Ja ideaalitapauksessa voisi sitten nukahtaa lämpimään ja  kainaloon ja olla ihan vaan all warm and fuzzy kun toinen vähän silittelisi selkää ja kutittelisi.

Vasaroinnin ulkopuolella mikään muu ei suju oikein rakentavasti, viikonloppusuunnitelmatkin romahtivat kasaan ja paloivat raunioiksi: toveri E:n piti tulla viikonloppuna uusintavierailulle, eksoottiselle etelänlomalle suorastaan, koska kämppäni on "ihan ku olis ulkomailla" hihi... mutta rahoituksen saaminen ei onnistunutkaan täysin odotetulla tavalla. Olisin todella kaivannut seurallista viikonloppua kera vanhan toverin, mutta ei niin ei. Jotain ohjelmaa olisi kai lauantai-illalle ollut luvassa muutenkin, mutta en taida silti jäädä tähän kaupunkiin. Suunnitelma A on ottaa juna itään. Österut.