Nyt kun vihdoin voisi hetkeksi antaa kaiken vaan levitä käsiin, en oikein tiedä mitä tekisin. Olen tänä kesänä ilmeisen hyödytön yhteiskunnalle, koska alan taipua kesätyöttömän arjen puolelle. Ehkä vähän opiskelen, kasvatan hiuksia, maalaan, makaan varjossa ja juon sangriaa. Kuulostaa melkein sellaiselta, miltä kesä voisi hyvinkin kuulostaa. Mutku. Ei jaksaisi koko ajan pyhittää lepopäivää.

Ei vaan tunnu oikein valoistalta, jos olen nyt jo hieman kyllästynyt joutenoloon. Enkä oikein saa nukuttua.
 
Lisäksi pelkään vähän, että kesästä tulee yksinäinen.