En voi kuin hämmentyneenä ihmetellä, kuinka nopeasti alkuvuosi on mennyt. Puolensa silläkin toisaalta, mutta: enää pari kuukautta kesään! Kauhistuksen kanahäkki ja ihanuuksien autuus sentään. Ennen sitä pitäisi puskea vielä opintosuorituksia rekisteriin ja yrittää saada jonkinsortin kesäjobbarin paikka. Toisaalta kesällä pitää ennättää vähän myös lomailla, viettää hauskaa aikaa niiden ystävien kanssa, joita ei talven aikana juuri tule nähtyä. Tänä kesänä taas hieman suuremmalla syyllä, sillä näillä näkymin vietän tulevan talven kuukaudet muilla mailla.

Viimeiset päivät ovat menneet lähinnä sairastellessa, hikoillessa kuumetta alas ja uudestaan alas, tallustellessa pitkin kotia ja huokaillessa. Hohhoijaa. Kenties olen jo voiton puolella, enää ei yskiessäkään keuhkot rutise. Erityisen hyvää on tehnyt vain levätä, eikä kovinkaan pahasti kai kärsi edes opinnot tästä pätkästä.

Tämä soi päässä. Hohhoijaa.